maanantai 30. maaliskuuta 2015

Tukka lähtee!

Surku, itku, järkytys, turhautuminen... Siinä muutama tunne, mitä olen tässä reilun kuukauden aikana kerennyt tuntea hiusteni kanssa. Tiesin, että tämä tulee tapahtumaan, vaikka salaa kerkesin ajatella, että säästyn siltä. Olihan kulunut jo kaks kuukautta, eikä tukka ollut vielä alkanut tippua. PUUH. Sitten alettiin lähestyä E:n kolmekuukautispäivää ja alkoi tapahtua. Huomasin suihkussa hoitoainetta levittäessä, että käsiin jäi hiukan tukkaa, mitä ei ollut tapahtunut reilusti yli puoleen vuoteen. Ajattelin, että noh, nyt se alkaa. Hiuksia alkaa taas irrota ja that's it. Ei ehtinyt kulua kuin pari viikkoa ja irtoavien hiusten määrä kasvoi päivä päivältä. Nyt voidaan jo puhua kourallisesta hiuksia per suihku. Ja joka kerta, kun Eikka tarttuu mun hiuksiin tai haron hiuksia sormilla tai laitan ponnarin tai raavin päätä tai ihan vaan hengitän, tukkaa lähtee.


Tiesin, että hiuksia tulee irtoamaan. Tiesin, että raskauden aikana hormonien vaikutuksesta hiustenlähtö on minimaalista. Sen huomasi kyllä. Ohimoilla, otsalla ja jakauksen kohdalla törrötti 5 sentin mittaista hiusta vaikka muille jakaa. Ei tukka nyt niin valtavan paksulta normaaliin nähden tuntunut, mutta ihan tuuhealta kuitenkin. Tiesin, että raskauden päätyttyä, hormonitoiminnan jälleen muuttuessa, kaikki ne raskaushormonien vuoksi päähän jääneet hiukset irtoaisivat. Ja se on aika paljon karvaa, jos normaalitilassa hiuksia irtoaa noin 100 kpl päivässä ja raskaus kestää keskimäärin 290 päivää. Tiesin myös, ettei sille voi yhtikäs mitään. Vaikka mitä lisäravinteita tai ihmelitkuja yrittäisi suustaan tunkea ja hiuspohjaan hieroa, hiukset lähtee. Järkytys on kuitenkin ollut melkoinen, kun en osannut varautua tähän määrään! Aina, kun joku on kertonut omasta raskauden jälkeisestä hiustenlähdöstään, oon ehkä vähän mielessäni vähätellyt asiaa. Ei se nyt niin kauheeta voi olla. Tukkaa vähän lähtee, voi apua. No kyllä VOI APUA. Kaikkien hiukset ei ohene mitenkään ihan valtavasti, eikä minunkaan tilanne ole vielä mitenkään paha. Ponnarin paksuudesta ei hiustenlähtöä vielä oikeastaan huomaa. Sen huomaa lähinnä suihkussa, ja siitä, että niitä karvoja nyt löytyy IHAN JOKA PUOLELTA. En viitsi edes ääneen sanoo, mistä kaikista rakosista ja vakosista niitä on löytynyt... Ymmärtänette yskän. :-D


No joo. Oon varmaan tarpeeksi kuvaillut hiustenlähdön määrää. PALJON. Ei tässä auta kuin hyväksyä tämä tila ja imuroida vähän ahkerammin. Onneks kuitenkin voin hiuksia vähän laittamalla lohduttautua ja saada tuuheamman näköisen kuontalon. Tässä olisi pari yksinkertaista vinkkiä saman ongelman kanssa painiville:

- Valitse oikeanlaiset pesutuotteet. Tuuheuttava shampoo ja sopiva hoitoaine hiuksen kunnon mukaan. Liian hoitavat tuotteet lätistää hiukset helposti päätä myöden.
- Föönaa aina kun viitsit! Paras ja klassinen tuuheutuskikka on heittää se pää alaspäin ja puhaltaa hiukset kuivaksi siinä asennossa. Toimii!
- Äläkä unohda muotoilutuotteita föönatessa. Tuuheuttava muotovaahto, tyvikohottaja, mikä tahansa tuuheutta ja karkeutta antava tuote sopii tähän. Omat suosikit on Goldwellin Double Boost -tyvikohottaja ja KMS Californian Add Volume -muotovaahto. Nousee!
- Lisää tuuheutta viimeistelemällä myös kuivat hiukset muotoilutuotteella: kuivashampoolla (oma suosikkini on 4 Reasons Hair Powder, tai halpisversiona Klippoteket kuivashampoo), ripoteltavalla hiuspuuterilla (löytyy mm. Osikselta, Cutrinilta, 4 Reasonsilta..) tai vaikkapa L'Orealin Tecni Art Crepage de Chignon -suihkeella. Tai KMS:n Dry Wax -suihkevahalla. Omassa käytössä on useimmiten kuivashampoo tai tuo Lorkun sanahirviö.

Vinkkejä imetystukan tuuheuttamiseen oli jakanut myös Iina Bebe au Lait-blogissa. Käypäs lukasemassa nekin, vaikka osin olivatkin samoja minun kanssa.

Tämä ongelma ei ole elämän ja kuoleman kysymys. En siis turhaan jaksa liikaa stressata aiheesta. Muutenkin stressi voi jopa lisätä hiustenlähtöä... Hiukset on kuitenkin tärkeä osa identiteettiäni ja kyllähän tämä sulkasato välistä potuttaa. Jos sieltä ruutujen takaa löytyy muita samojen ongelmien kanssa painivia, avatkaa ihmeessä sanaiset arkkunne ja jakakaa parhaat vinkkinne tuuheaan kuontaloon!
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti