torstai 6. heinäkuuta 2017

Kuinka photoshoppaan kuviani

Moro! Aihe kuvien photoshoppaaminen on pyörinyt mielessäni melkein blogin alusta asti. Kukaan teistä ei ole toivonut tällaista postausta, mutta itse haluaisin avata kuvieni käsittelyä hieman. Tuotekuvien kohdalla luultavasti kukaan harvemmin miettii, miten niitä on käsitelty. Mutta aina, kun puhutaan ihmisten kuvista, sana Photoshop nousee keskusteluissa esiin. Jotenkin koen tämän aiheen tällä hetkellä taas ajankohtaiseksi, kun Saara Sarvas avautui HS:n haastattelussa bloginsa lopettamisesta, ulkonäköpaineista kauneusbloggaajana ja siitä, kuinka ei lopulta halunnut olla toteuttamassa niitä omalta osaltaan. Samaan aiheeseen tarttuivat myös mm. Miten niin liikaa?-Elisa sekä Karkkipäivän Sanni (linkit vievät suoraan postauksiin).  Mä en tällä kertaa halua liikaa paneutua alkuperäiseen aiheeseen ulkonäköpaineista, mutta kyllähän tuo kuvankäsittelyyn liittyy melko tiukasti. Olen miettinyt omien kuvieni käsittelyä, miksi teen sitä, mitä sillä haen, mitä haluan kuvillani näyttää. Pääasiassa käsittelen kaikki kuvani samalla mentaliteetilla, mutta toki meikkivoidearvostelun ilman - kanssa-kuvan konteksti on erilainen kuin Päivän Meikki-postauksen kuvilla. Tuotearvosteluissa pyrin tuomaan kuvat mahdollisimman raakana, jotta tuotteen tekemä vaikutus iholla, ripsillä tms. näkyisi mahdollisimman rehellisesti. Näissä tuotearvostelukuvissa en siis pyyhi pois finnejä tai vaikka luo keinotekoisesti lisää valoa nenänvarteen, vaan lähinnä pyrin siihen, että kuva näyttää sen, mitä silmäni luonnossakin näkee. Saatan näiden kohdalla siis lisätä kirkkautta ja hiukan kontrastia, rajata kuvaa, mutta muuten pidän käsittelyn minimissä.


Kun tullaan Päivän Meikki-kuviin, käsittelyni on hiukan erilaista kuin edellä mainituissa kuvissa. Päivän Meikeissä tarkoitukseni on esitellä erilaisia meikkityylejä ja niiden kautta antaa teille inspiraatiota. Pääasiassa haluan näidenkin kuvien käsittelyn pitää minimissään parista eri syystä. Ensinnäkin vähäinen käsittelymäärä nopeuttaa työskentelyäni. En halua hioa jokaista kuvaa täydellisyyteen asti, koska jo tämän hetkisellä käsittelyllä yhden postauksen kuvien rajaaminen ja fiksaaminen ottaa tunnin verran aikaa. Ei ole paljon, mutta enempi aika on pois lookin tekemisestä sekä postauksen kirjoittamisesta. Toinen syy vähäiseen photarointiin ovat juuri ne ulkonäköpaineet. En halua omalta osaltani liikaa vaikuttaa siihen, että joku toinen kokee ulkonäköpaineita. Vaikka nykypäivänä jokainen ymmärtää, että lehtien ja netin kuvista suurin osa käsitellään, ei se vähennä niitä huonoja tuntemuksia, mitä tällaisten kuvien katselu saattaa herättää. Kyllä, poistan Päivän Meikki-kuvista finnit ja muut näkyvät näppylät sekä esim. ripsivärituhrut tai fall outit silmänalusilta. Kyllä, saatan lisätä valoa nenänvarteen ja poskipäille. Ja kyllä lisään kuviin kirkkautta ja kontrastia. Mutta haluan, että iho näyttää iholta. En oikaise huulteni rajoja viivansuoraksi. Enkä halua hävittää kuvista kaikkea inhimillisyyttä ja persoonaa. (Onko kolmas syy sitten se, että tämän kummemmin en kuviani edes osaa käsitellä... :-D )


Päivän Meikki-postauksiin kuvia kuvatessani ja käsitellessäni haluan, että look viestii kokonaisuudessaan jotain, että käsittely tukee tarvittaessa meikin tyyliä. En ole ammattivalokuvaaja, käytän ikkunasta tulvivaa (tai talvisin ei...) valoa eikä mulla ole edes jalustaa kameralle. Jo nämä asiat tekevät kuviin ominaisuuksia, jotka saattavat vaatia "korjaamista". Kuva saattaa olla mun makuun liian hämärä, joten totta kai haluan kirkastaa sitä. Tämä taas vaatii usein myös kontrastin kevyttä lisäämistä. Jos meikki on pääosassa, en halua, että jokin yksittäinen näkyvä finni vetää huomion puoleensa. Haluan, että lukijat katsovat meikkiä, ei sitä nenän vieressä tai leuassa olevaa näppylää. Toki omaan silmään nämä varmasti pomppaavat huomattavasti enemmän kuin jonkun toisen silmään. Ehkä siis käsittelen kuviani näyttämään siltä, miten haluan muiden näkevän ne..?


Kuulostaako tämä selittelyltä? :-D Oikeutanko nyt jotenkin kuvieni käsittelyn ja haen synninpäästöä? En toki kuvittele, että kukaan haluaisi edes tuomita minua kuvieni käsittelystä. Tiedostan kuitenkin ongelman, mikä siihen liittyy. Kuvien rakentaminen on silti paljon muutakin kuin Photoshop. Kuvakulma, ilme, asento, meikki ja valaistus luovat ison osan kuvan ilmeestä. Tämän jälkeen haluan kuvankäsittelyn olevan vain viimeinen silaus kuvan tekemisessä. Varsinkin kasvokuvissa tietynlainen rehellisyys on minulle tärkeää. Varsinkin Instagramissa tulee nykyään vastaan todella räikeästi käsiteltyjä meikkikuvia. Monessa kuvassa iho on siloteltu lähes vahamaisen sileän näköiseksi, huulten rajat on siistitty täydelliseksi, ihokarvat loistavat poissaolollaan. Tällainen ylikäsittely ällöttää minua. Jokainen toki tekee tavallaan, mutta itse olen mieluummin tuomassa esiin luonnollisempaa kuvankäsittelyä kuin supersliipattua ja täydellisyyttä.


Otan usein lähikuvia silmämeikeistäni. Näiden käsittelyssä olen hiukan tarkempi kuin kasvokuvien käsittelyssä. Ylläolevassa kuvaparissa näkyy melko tyypilliset tapani käsitellä silmämeikit. Olen poistanut yläluomen ripsivärituhrut ja muutaman hajakarvan kulmakarvoista, kirkastanut silmämunien valkoisuutta, tummentanut hiukan rajauksia sekä kirkastanut kuvaa, lisännyt kontrastia ja tämän jälkeen hillinnyt kuvan lämpöisyyttä. Tässäkin kuitenkin silmänalusen juonteet ovat näkyvissä ja ihon luonnollinen tekstuuri on näkyvissä. Ymmärrättekö mitä tarkoitan? Jos olette nähneet Instan voimakkaasti valaistuja ja käsiteltyjä meikkikuvia, ehkä ymmärrätte.

Yleisesti ottaen en pidä kuvankäsittelyä minään kirosanana. Pidän sitä hiukan samanlaisena asiana kuin meikkaamista; tuodaan kuvasta haluttuja asioita enemmän esiin ja häivytetään toisia, luodaan kuvaan tietynlaista tunnelmaa. En kuitenkaan kannata vartalonmuotojen muokkaamista, piirteiden muuttamista tai muutakaan voimakasta kuvankäsittelyä, erityisesti silloin, kun kuvassa ihminen esiintyy itsenään. Fantasia- tms. kuvat ovat asia erikseen. Tarkoitan tässä ensisijaisesti kuvia esimerkiksi julkkiksista, joiden vyötäröä kavennetaan, povea suurennetaan ja nenää sironnetaan. Tämänkaltainen kuvankäsittely hävittää ihmisen ja tuo tilalle jotain muovista. Avoimuus ja rehellisyys lisäävät ymmärrystä ja toivon mukaan vähentävät paineita, joita ulkonäköön liittyvät asiat meille tuovat.

Mitä ajatuksia tämä teissä herättää? Käsittelettekö omia kuvianne Photoshopilla tai filttereillä?

8 kommenttia:

  1. En näe kuvien käsittelyä pahana asiana. Poistan itsekin meikkikuvista ripsivärituhrut, näppylät ja luomen kasvoistani. Kynsikuvista kaikki ylimenneet lakat ja kuivat kohdat. Minusta se on vaan lukijoiden huomioimista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta en myöskään näe pahana, jos ei kuviaan photaroi. :-)

      Poista
  2. Ymmärrän! Ja mun mielestä sun kuvat on tosi hyviä, muokkaukset tuo ne esiin kivasti. Ite muokkailen vähän vaihdellen, joissain kuvissa saatan muokkailla enemmän, jos haluan korostaa itse meikkiä. Toisaalta en halua muokata liikaa ja joskus jätän näpytkin näkyviin. Tykkään vähän aidomman näköisistä kuvista. Et iho näkyy. Ja niin. Jännä aihe, herättää kyl ajatuksia. En nyt saa kasattua niitä tän fiksummin :D

    Charlotta
    www.charlottaeve.com

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin sain kiinni ajatuksista, ja tuntui olevan samoilla linjoilla omieni kans! :-)

      Poista
  3. Hyvä kirjoitus! Oon ihan samaa mieltä sun kanssasi ja teen juurikin samantyylisiä korjauksia omiin kuviini. Raskas kuvien silottaminen ja muokkaaminen tekevät lopputuloksesta todella ruman, mutta kevyt korjaus on mielestäni enemmän kuin ok. Usein käy niin, että huomaa vasta kuvia koneelta katsoessa esim. ripsivärien tuhriintumisen ja mieluummin sen sitten muokkaa kuvista pois, kuin tekisi koko työn uusiksi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Noi ripsivärituhrut on tosi salakavalia. ;-)
      Toki, todella inhimillisiähän ne on, että toisaalta ei niiden poistaminen mitään pakollista olisi...

      Poista
  4. Hyvä teksti :)Itse muokkaan juuri noita ripsivärituhruja, joita ei välttämättä melkein paljaalla silmällä aina näe, mutta kuva paljastaa ne. Lisäksi kaikki kuvat ovat liian hämäriä ja lisään kirkkautta ja kontrastia. Itse pyrin muokkaamaan kuvat niin, että ne olisivat mahdollisimman luonnonmukaisia. Tai tiedätkö, kun meikki näyttää livenä aivan ihanalta, ja sitten kuvassa se ei vain näytä miltään ja sävytkin ihan hämäriä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri tätä haen yleensä omissakin kuvissa; että meikki näyttäis samalta kuin paljaalla silmällä katsottuna!

      Poista