Uskallanko olla upea?

Olen julkaissut tämän tekstin alunperin Loihtimon blogissa (tästä ap-postaukseen). Tämä mielestäni sopii hyvin jatkopohdinnaksi eiliselle The Power of Make up-postaukselleni.

"Lueskelin päivittäiseen tapaani Bloglovinin feediin tulleet blogipostaukset läpi. Sieltä osui silmääni Karkkipäivä-blogissa ilmestynyt postaus Itsetunnosta ja sen esiintuomisesta. ”Pitäisi olla hyvä itsetunto, sitä arvostetaan. Kuitenkaan itseään ei saa kehua. Eikä liioin haukkua.” (lainaus Karkkipäivä-blogin postauksesta). Tämä sai minutkin ajattelemaan asiaa. Miksi kehujen vastaanottaminen on välillä niin vaikeaa? Saati sitten itsensä kehuminen. Silti myös itsensä vähättelyä ja voimakasta arvostelua katsotaan kieroon. Olen Karkkipäivän Sannin kanssa samaa mieltä siitä, että liiallinen nöyryys ja itsensä alentaminen on ainakin osittain kulttuurisidonnaista ja syvälle juurtunut suomalaisuuteen. ”Kel’ onni on, se onnen kätkeköön.” Hyvällä itsetunnolla ei suoranaisesti ole mitään tekemistä ihmisen menestyksen kanssa, vaan mielestäni hyvä itsetunto koostuu omien vahvuuksien ja heikkouksien tunnistamisesta, itsensä ja toisten arvostamisesta sekä kunnioittamisesta. Ja itsensä hyväksymisestä.

Itse koen omaavani melko hyvän itsetunnon. Osaan sanoa, missä olen hyvä ja missä minulla on kehitettävää. Kun joku kehuu minua, osaan sanoa kiitos sen sijaan, että vähättelisin itseäni: ”No nää nyt on vaan tämmöset”. Ja vieläpä koen ansainneeni kehut. Osaan jopa kehua itseäni ääneen, kun koen onnistuneeni. Mielestäni hyvään itsetuntoon kuuluu myös kyky antaa positiivista palautetta muille. Jos sinulla on hyvää sanottavaa toisesta ihmisestä, sano se! ”Olet tosi hyvä laulaja”, ”onpa sulla kauniit hiukset” tai ”olet loistava työssäsi”. Pieniä lauseita, joilla on paljon merkitystä. Aiheesta annettu kehu tuo hyvää mieltä ja parantaa itsetuntoa.

 

Kulttuuri, jossa riittävää nöyryyttä arvostetaan ja kukkoilua karsastetaan saa monen varmasti miettimään, uskallanko olla upea? ”Oma kehu haisee”, sanotaan, mutta ei se kyllä ainakaan pahalle haise, jos on aihettakin kehua. Jokainen meistä on upea omalla tavallaan, ulkoisesti ja sisäisesti, joten siitä kannattaa olla ylpeä. Kaikkia ei voi koskaan miellyttää, mutta onneksi maailmassa onkin vain yksi ihminen, jota täytyy ja kannattaa yrittää miellyttää: SINÄ ITSE.

Mitä mieltä te olette? Saako itseään kehua, ja milloin itsensä kehuminen menee yli?"

Ajatukset tuosta reilun vuoden takaisesta eivät ole muuttuneet tippaakaan. Oikeassa paikassa omakehu luo hyvää itsetuntoa ja kasvattaa itsevarmuutta. Itsellenikään tämä tapa ei ole kuitenkaan tullut luonnostaan, vaan itsensä kehumista ja kehujen vastaanottoa on täytynyt opetella. Samalla olen pyrkinyt opettelemaan myös kritiikin vastaanottoa, koska se on jopa vielä tärkeämpi taito, mikäli haluaa kehittää itseään ihan millä tahansa elämän osa-alueella. Alkaneeseen viikkoon toivotan kaikille rauhaa ja rakkautta!

Kuvat: Emmi Virtanen / Valokuvaaja Iida Liimatainen & Co.